Artikkelit

Strategian toimivuus punnitaan aina käytännössä

Strateginen suunnittelu on perushyödyke,  strategian toteuttaminen on taidelaji.
Peter Drucker

Strategia on sama asia kuin sen toteuttaminen. Maailman parhaatkaan strategiset mallit ja ideat eivät ole minkään arvoisia, ellei niitä voida toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Taitavat ihmisjohtajat delegoivat tehtävät luottamuksella ja voimaannuttavat muutoksen toteuttajat rohkeasti. He kiinnittävät jatkuvasti tarkkaa huomiota toteutuksen yksityiskohtiin.
Colin Powell

Etäajan ihanuutta on se, että voi osallistua mitä moninaisimpien aiheiden luento-opetukseen juuri itselle sopivaan aikaan. Yksi tällainen luksuskokemus oli tänä keväänä pidetty “Filosofia ja systeemiajattelu”-luentosarja. Legendaarinen Esa Saarinen varoitti tämän viimeisen “tuotantokautensa” alussa, että kurssille osallistuminen ei johda välttämättä suoranaisesti mihinkään, mutta samalla se voi johtaa täysin uusiin ajatuksiin ja vanhojen ajatusten uudelleenjärjestäytymiseen. Näin minullekin sitten kävi.

Pohdin luentoja kuunnellessani muun muassa yritysstrategiaa. Sitä mitä teemasta opetettiin 1990-luvun alun Kauppakorkeakoulussa. Silloin puhuttiin paljon strategisesta ajattelusta ja suunnittelusta. Määritettiin, että strategia on se polku ja niiden keinovalikoimien kokonaisuus, jolla nykytilasta päästään tahtotilaan, menestykseen. Johdetun ja jalkautetun toiminnan kautta käytäntöön vietynä. Painotus kaikessa tässä oli käytäntöihin viemisen sijaan enemmänkin ajattelussa ja suunnittelussa. Selkeänä ja loogisena prosessina, ei niinkään monimutkaisena systeeminä ja ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden vyyhtinä.

Urallani olen päässyt näkemään tämän painotuksen ongelmat. Kansanviisaus kertoo, että hyvin suunniteltu (ajateltu ja määritetty) on puoliksi tehty. Mutta kokemukseni mukaan hyvästäkin strategisesta ajattelusta ja suunnitelmasta tulee lopulta stra-gedia (strategia + tragedia), mikäli:

Tavat hankkia ja käyttää tuotteita & palveluita ovat nopeassa muutoksessa. Uusien kanavien ja palveluiden myötä muuttuvat myös ansainnan tavat - murroksessa ovat myös kokonaiset liiketoimintamallit. Kun kaupankäynti siirtyy enemmän ja enemmän digitaalisille alustoille ja asiakkaan omistamisesta käydään kovaa kilpailua, muuttuu lojaliteetti entistä tärkeämmäksi menestyksekkään kaupallistamisen mittariksi.

Vuoden alkuun on hyvä käydä läpi kaikkea sitä mitä edellinen vuosi tuotti ja sai aikaan. Vuosi 2020 oli kaikin puolin kummallinen ja perinteitä rikkova. Koronakriisi sai aikaan tuhoa ja uudistumista. Etätyöt ja digivälineet tulivat normiksi. Kriisi loi uusia mahdollisuuksia ja kyseenalaisti markkinoiden tasapainon.

Tässä artikkelissa tutkin lyhyesti teemoja, joita nostimme esiin vuoden 2020 aikana omissa artikkeleissamme. Mietin samalla, mitä neuvoja niistä voi saada tähän toiseen, kansainvälisen koronakriisin leimaamaan vuoteen. Neuvoja syntyi täysi tusina.

Laajempia artikkeleita pääset lukemaan klikkaamalla otsikkoa.

"Tässä tehtävässä onnistuminen mitataan Suomen Bruttokansantuotteella". Tuolla otsikolla julkistimme Proof Advisoryn markkinoille tulon lokakuussa 2019 Helsingin Sanomien etusivun ilmoituksella. Haimme ilmoituksella toimitusjohtajaa tuoreelle yrityksellemme, mutta halusimme samalla herättää keskustelua siitä, miten maailman huippua edustavan suomalaisen tuotekehitysosaamisen tulokset kaupallistetaan entistä menestyksekkäämmin.