Takaisin artikkeleihin

Singapore – Kiihdytyskaista Aasiaan

Jatkamme maa-/markkinakatsaustemme sarjaa tutustuen tällä kertaa Singaporen markkinoihin. Katsauksen näkemystä tuottamassa ovat olleet Proof Networkiin kuuluvan Kytky Advisorin Karri Knuuttila ja Charlie Young.

Aivan päiväntasaajan tuntumassa sijaitseva kuuma ja kostea Singapore on varsinainen sulatusuuni – ainutlaatuinen sekoitus lokaaleja ja globaaleja vaikutteita, kertyneenä vuosikausien historiasta globaalina kauppasatamana.

Raha puhuu ja näkyy. Ferrarien ja McLarenien kokoontumisajot ovat arkipäivää ja samppanja virtaa ympäri saarta. Singaporen saarivaltion lähes kuusi miljoonaa ihmistä nauttii ensiluokkaisesta elämästä joka päivä. Maan BKT per capita on maailman huippuluokkaa ja esim. korkeampi kuin yhdelläkään Pohjoismaalla. 

Singaporessa on maailman huippua oleva terveydenhuolto, korkea koulutustaso ja dynaaminen elinympäristö. Täällä on turvallista, puhdasta ja toimivaa. Vaikka maa onkin tunnettu rankingista maailman kalleimpana kaupunkina, on Singapore myös rankattu maailman vihreimmäksi kaupungiksi. Ja mikäli asuinkustannuksia ja muutamia saarivaltion erikoisuuksia ei lasketa mukaan, ei tätä kyllä kalliiksi maaksi voi kutsua, ainakaan Suomeen verrattuna.

Mutta se mikä lopulta tekee Singaporesta todella ainutlaatuisen on uskomaton diversiteetti, joka tälle pienelle saarelle on saatu mahtumaan. Hyvä vertauskuva tästä on kuinka 15 minuutin matkustushaarukan sisällä voi siirtyä financial districtista, korkeiden pilvenpiirtäjien keskeltä, biitsille nauttimaan trooppisia cocktaileja, paikalliseen kiinalaiseen heritage-naapurustoon tai jopa trooppiseen sademetsään keskellä kaupunkivaltiota.

Toisin kuin monissa muissa Aasian suurkaupungeissa, Singaporessa länsimaisen ihmisen on helppo olla, ja ympäristö ei tunnu yhtä vieraalta. Se johtuu osittain maan historiasta brittiläisenä siirtomaana ja osittain kansainvälisen liiketoiminnan ja vierasasukkaiden vaikutuksesta. Singapore onkin vähän kuin Aasia aloittelijoille, todennäköisesti helpoin paikka eurooppalaiselle pystyttää bisnes tässä maailmankolkassa. Lisäksi pohjoismaalaisilla on täällä hyvä maine ja Suomen lähetystö sekä Singaporen suomalaiset ovat tehneet hyvää jalkatyötä.

Liikenne: Strateginen sijainti Malesian niemimaan eteläisimmässä kärjessä on tarjonnut Singaporelle vuosikausia loistavan pelipaikan kansainvälisenä kaupan ja liikenteen solmukohtana. Pasir Pajangin kauppasatama on maailman vilkkain ja Changin lentokenttä on strateginen lentomatkailun solmukohta, joka on nimetty vuosi toisensa jälkeen maailman parhaaksi lentokentäksi.

Kauppa: Singapore on kytköksissä maailmaan vahvan kansainvälisten kauppasopimusten verkoston kautta. Tähän sisältyy 20 implementoitua vapaakauppasopimusta 31 kauppakumppanin kanssa. Lokakuussa 2018 solmittiin EU-Singapore-vapaakauppasopimus, joka luo suomalaisille otolliset olosuhteet tehdä kauppaa Singaporen kanssa.

Infrastruktuuri: Liikkuminen ja bisneksen tekeminen on Singaporessa saumatonta ja helppoa, koska sekä logistinen että yhteiskunnallinen infrastruktuuri on maailmanluokkaa. Singaporen liikenne-, digitaalinen ja yhteiskunnallinen infrastruktuuri on todennäköisesti Aasian paras. Singaporen julkisen liikenteen järjestelmä on myös maailmanlaajuisesti benchmarkattu ihannetapaus, ja muutkin Singaporen infrastruktuurin osa-alueet ovat korkeaa laatua.

Loistavasta strategisesta sijainnista ja yhteyksistä johtuen Singapore on myös mainio ponnahduslauta alueelliseen liiketoimintaan. Ei ole mikään ihme, että suuri osa maailman johtavista yrityksistä on pystyttänyt ASEAN- (Kaakkois-Aasia) ja APAC-alueen (Asia-Pacific) päämajaansa juuri Singaporeen. Täällä on jopa joitain globaalien toimintojen päämajoja, kuten vaikkapa globaali Standard Chartered -pankki – joka on fokusoitunut kasvaville Aasian, Lähi-Idän ja Afrikan markkinoille – sekä paikalliset, täällä syntyneet globaalit toimijat, kuten vaikkapa DBS ja Singapore Airlines. Eli maailmanlaajuisen liiketoiminnan pyörittäminen Singaporesta käsin ei sekään ole mahdoton ajatus.

Singapore onkin pitkään kisannut Hongkongin kanssa paikasta Aasian johtavana kansainvälisenä maailman kaupunkina. Nyt näyttää siltä, että Singapore on voittamassa tämän mittelön. Hongkongin tilanne on muodostunut hyvin epästabiiliksi viimeaikaisten hongkongilaisten ja manner-Kiinan valtion välisten erimielisyyksien vuoksi, mutta myös bisneksen tekeminen Kiinaan yleensä on nykyään lähes mahdotonta ellei yrityksellä ole fyysistä presenssiä varsinaisen manner-Kiinan puolella. Kun Hongkong on menettämässä asemansa porttina Kiinaan, ei Hongkongilla sijainnillisesti ole oikein mitään millä kilpailla Singaporea vastaan APAC ja Kaakkois-Aasian toimintoja mielessä pitäen.

Kun tähän vielä lisätään se, että elämänlaatu on jatkanut paranemistaan Singaporessa Hongkongiin verrattuna ja yritysten ylin johto etsii sekä parempaa work-life-balanssia että haluaa perheelleen turvallisen ja rauhallisen ympäristön, on helppo nähdä, miksi Singaporesta on viime vuosina tullut lähes itsestään selvä valinta kansainvälisten yritysten kotipaikaksi Aasiassa Hongkongin sijaan. Singaporella on tällä hetkellä historiaansa suhteessa täysin ainutlaatuinen mahdollisuus ja momentum siirtyä hyvin vaikutusvaltaiseksi globaaliksi kaupungiksi. Ja tämän myös huomaa ilmapiirissä. Vaikka Singaporessa onkin rennon trooppinen taustavire, kaupungin keskustassa kävellessä voi melkein “tuntea” Singaporen mahdollisuudet ilmassa.

Muutama olennainen tunnusluku:

Maailman kilpailukykyisin talous

Maailman toiseksi helpoin maa liiketoiminnan harjoittamiseen 

Aasian johtava maa IPR:n suojelemisessa

Vielä on toki mainittava se, että Singaporella on yksi maailman houkuttelevimmista verotusjärjestelmistä sekä yrityksille että yrityksesi työntekijöille. Yritysvero on matala tasavero 17 %, mutta sen lisäksi valtio tarjoaa useita eri alennuksia uusille yrityksille, joilla ensimmäisen kolmen toimintavuoden aikana verotus saadaan lähelle nollaa. Osinkovero paikallisista yrityksistä on myös pyöreä 0 % ja henkilökohtainen tuloverotus, vaikkakin progressiivinen, on maailman matalimpia. Sen lisäksi Singaporella on selkeät verosopimukset olennaisimpien valtioiden kanssa ympäri maailmaa.

Kaikesta mainitsemastamme johtuen Singapore on yksi parhaita paikkoja Aasiassa, ja ehkä koko maailmassa elää ja tehdä bisnestä. Mutta siitä huolimatta, menestyminen Singaporessa ei ole mitään lastenleikkiä. Kilpailu tällä pienellä saarella on kovaa ja Singaporeen tulee koko ajan uusia menestyksennälkäisiä talentteja ja yrityksiä joka maailmankolkasta. Kun haluat menestyä Singaporessa ja maksimoida maan hyödyt solmukohtana Aasian liiketoiminnalle, tarvitset paikallista ymmärrystä ja viimeisintä tietoa. Siksi me olemme täällä. 

KASVU JA MAHDOLLISUUDET

Singaporen talous on kehittynyt ja kasvanut vuosikymmeniä. Saarivaltion itsenäistyttyä 1965 maa kehittyi räjähdysmäisellä nopeudella matalan tulotason maasta yhdeksi maailman kehittyneimmistä talouksista. Vaikka Singapore onkin tunnettu finanssikeskuksena, on maassa nykyään liiketoimintaa öljybisneksestä e-urheiluun ja kaikkea siltä väliltä. Suurimmat toimialat ovat rahoitusala, energia ja infrastruktuuri, bioteknologia ja ICT. Tämän lisäksi Singaporessa on useita nosteessa olevia, juuri nyt ajankohtaisia mahdollisuuksia, joihin tarttua.

Digitalisaatio on yksi esimerkki markkinamahdollisuudesta, johon pohjoismaalaisilla toimijoilla on paljon annettavaa. Singapore yrittää muuttua digitaaliseksi yhteiskunnaksi ennätysvauhtia, mutta markkinoilta puuttuu sekä tekijöitä, osaamista että aidosti innovatiivista ajattelutapaa - singaporelaiset kun on lapsesta pitäen opetettu tiukkoihin hierarkioihin ja jäykkiin prosesseihin. Tähän tarjottavat uudenlaiset konseptit ja palvelut ovat aina kysyttyjä, vaikka markkina onkin jo melko kilpailtu.

Verkkokauppa on toinen merkittävä mahdollisuus Singaporessa. Verkkokaupan käyttö on merkittävää ja alalla on jo useita menestyneitä pelureita. Silti verkkokaupan sisällä on vielä monia niche-alueita, joissa tilaa ja mahdollisuuksia löytyy.

Koska Singaporen väestö ikääntyy ja maa haluaa tarjota kansalaisilleen hyvän elämän, ovat vanhustenhuollon palvelut ja siihen liittyvät innovaatiot myös kiinnostava alue pohjoismaisille uusille innovaatioille. Vastaavasti singaporelaiset ovat hulluina koulutukseen ja kouluihin, joten tämän osa-alueen tarjoomassa, ja myös teknologioissa, on aina kysyntää – varsinkin kun suomalaisilla on nimenomaan koulutuksen osalta hyvä mielikuva olemassa jo valmiiksi.

Singapore on maailman turvallisuushakuisimpia maita. Singapore on monille tuttu lukemattomista kielloistaan ja säännoistään, joista kiertää netissäkin erilaisia meemejä ja huhuja. Vaikka säännöt eivät todellisuudessa ole niin tiukkoja kuin urbaaneissa legendoissa väitetään, ja jokapäiväisessä elämässä Singaporessa näihin asioihin ei hirveästi kiinnitä huomiota, turvallisuus on täällä todella iso juttu. Siksi ei ole yllättävää, että myös kyberturvallisuudelle on Singaporessa juuri nyt yhteiskunnan digitalisaation aallolla todella kuumat markkinat.

Yllä olevat ovat vain muutamia esimerkkejä tämänhetkisistä Singaporen sisämarkkinoiden mahdollisuuksista. Singaporen suurin houkutin saattaa kuitenkin olla sen kytkös muihin alueen markkinoihin. ASEAN-alueen kokonais-BKT on 3 biljoonaa jenkkidollaria ja alueen talous on ollut räjähdysmäisessä kasvussa viime vuosina. ASEANin mahdollisuudet ovat Singaporesta käsin hyvin lähellä, ja Singaporen työmarkkinoilla on paljon eri ASEAN-markkinoilta tullutta työvoimaa. Mieti mitä mahdollisuuksia, kun vaikkapa Indonesiassa tapahtuu jokin yhteiskunnallinen murros, johon voidaan kaupallisella konseptilla päästä mukaan, maassa kun on 300 miljoonaa ihmistä! Ja kun näkövinkkeliä laajennetaan tästä vielä koko APAC-alueelle, on käsillä 60 % koko maailman väestöstä ja lähes rajattomat mahdollisuudet liiketoiminnan kasvulle.

ASEANin sisällä Singapore on helpoin ja turvallisin paikka pystyttää liiketoiminta ja Singaporen käyttäminen alueellisena porttina ASEAN-markkinoille on siksi usein järkevää. Toki yrityskohtaiset optimiratkaisut riippuvat täysin kaupallistettavan konseptin tyypistä, kohdemarkkinoista ja monista muista tekijöistä, eikä ole poissuljettua, että alueellinen päämaja voisi sijaita esimerkiksi Bangkokissa tai Kuala Lumpurissa, tai että liiketoiminnan keskus pystytetään suoraan pääkohdemarkkinalle. Eri markkinat tarjoavat myös insentiivejä ja etuja tietynlaisille yrityksille. Mutta Singapore on toki yksi vahvimmista ehdokkaista, jota kannattaa harkita, varsinkin jos aikoo tehdä bisnestä läpi alueen.

ASEANin markkina-alue on hyvin monimuotoinen ja joka markkinalla on omat erityispiirteensä, mutta noin yleisesti ottaen tällä hetkellä suuria mahdollisuuksia on mm. ICT:n , digitalisaation, terveydenhuollon, ympäristöteknologioiden, finanssialan ja valmistuspuolen liiketoiminnalle. Tässä Singaporen tekstissä ei ole mahdollista syventyä ASEANin markkinoihin yksitellen enempää, ehkäpä kirjoitamme siitä lisää myöhemmin – mutta sillä välin, meitä voi aina lähestyä kysymyksin.

KULTTUURI, PÄÄTÖKSENTEKO JA HAASTEET

Olemme tehneet bisnestä lukemattomien erilaisten yritysten ja ihmisten kanssa useilta eri toimialoilta ympäri maailmaa ja olemme asuneet useissa eri Aasian ja Euroopan maissa. Tämän kokemuksen kautta olemme huomanneet, kuinka olennaista on ymmärtää eri kulttuuritaustaisten ihmisten ja organisaatioiden kommunikaatiota, kognitiivisia vinoumia ja päätöksentekoprosessia. Tämän aihealueen ymmärrys on kriittistä kansainvälisen kaupan onnistumisessa. Seuraavaksi siis vielä muutama ajatus Singaporesta tästä näkökulmasta.

Kuten jo todettua, on Singapore monipuolinen ja monietninen yhteiskunta, jolle ei juuri löydy vertailukohtaa koko maailmasta. Maassa on etnisesti kiinalaisia, malajia, intialaisia ja euraasialaisia yhteisöja ja tämän lisaksi Singaporessa on todella paljon ekspatriaatteja joka puolelta maailmaa. Olemme esimerkiksi olleet tapaamisessa, jossa pöydässä olleesta 12 ihmisestä jokainen on edustanut eri kansalaisuutta. Suurin osa singaporelaisista on kuitenkin Singaporen kiinalaisia (72 %). Siksi tämä ihmisjoukko tulee vastaan kaupanteossa muita yleisemmin.

Yleisesti Ottaen singaporelaiset ovat avaramielisiä ja kosmopoliitteja. He eivät kovin helposti loukkaannu, jos teet kulttuurisen tai etikettivirheen, koska he ymmärtävät, että ulkomaalaiset eivät välttämättä ole aivan täysin kartalla kaikista yksityiskohdista, ja he ovat ennen kaikkea kauppakansaa. On kuitenkin fiksua olla puhumatta uskonnosta, valtion politiikasta tai rotuihin liittyvistä aiheista, koska ne ovat Singaporessa erittäin herkkiä aihepiirejä.

Singaporen bisnes- ja yleiskielenä toimii englanti, ja tämän lisäksi Singaporen virallisia kieliä ovat kiina, malaiji ja tamil – joten esimerkiksi metrojen kuulutukset ja yleiset kyltit ovat kaikilla neljällä kielellä. Lisäksi Singaporessa on oma paikallinen englannin kielen versionsa joka kulkee nimellä “singlish”. Suurin osa singaporelaisista puhuu singlishiä virallisen englannin sijaan. Se on kuin englantia, mutta mukaan on tuotu vaikutteita ja termejä lokaaleista kielistä, murteista ja slangeista. 

Singlish voi ensin olla hieman hämmentävää, ja monet ekspatit vitsailevatkin, että se ei ole kieli ollenkaan. Mutta siihen tottuu nopeasti ja se on itseasiassa varsin tarttuvaa. Älä siis ihmettele, jos vähän pidempään Singaporessa aikaa viettäneenä huomaat alkavasi lisätä lauseiden loppuihin ilmaisun “lah!”, kieltäydyt sanomalla “cannot!” ja yes/kyllä-sanan sijaan sanot vain “can!”. Itseään vanhempia miehiä kutsutaan normaalisti sediksi (uncle) ja naisia tädeiksi (auntie), mutta se ei ole millään tavalla loukkaavaa, kuten Suomessa olisi. Muutamia ilmaisuja, jotka myös todennäköisesti tarttuvat nopeasti mukaasi ovat mm. “shiok” (fantastista), kiasu (paitsijäämisen pelko) tai choping (pöydän kasuaali varaaminen ruokatorilla asettamalla jokin oma tavara pöydälle, kuten nenäliinapaketti tai jopa täysi lompakko, jota näkee yllättävän usein ja kertoo taas kerran jotain Singaporen turvallisuudesta).

Bisnesaamiaiset ovat harvinaisia Singaporessa. Lounas on ehdottomasti suosituin tapa hoitaa bisnestä ruokailun yhteydessä, ja lounas on muutenkin singaporelaisille erittäin tärkeä osa päivää. Puolisoja tuodaan harvemmin mukaan, jos koskaan, näille powerluncheille. Pitkät lounaat ovat kohtuullisen yleisiä, joten kannattaa välttää sopimasta tapaamisia puolen päivän ja klo kahden välille.

Oli kyseessä lounas, illallinen, tai muu viihde, maksajana toimii yleensä kutsun esittänyt osapuoli. Vastapuoli tarjoaa seuraavalla kerralla.

Singaporelaiset ovat täsmällisiä ja odottavat samaa toisilta. Tässä ei ole suomalaisille mitään epäselvää, mutta on hyvä pitää mielessä, että jos jostain syystä on myöhästymässä, kannattaa soittaa ja ilmoittaa.

Koska osa singaporelaisista on muslimeja, taustat kannattaa tarkastaa, eikä tehdä bisnestä perjantaisin tai ramadanin aikana – eikä lähteä cocktailbaariin tai saksalaiselle possugrillille, koska alkoholi ja possu ovat heille kiellettyjä. Lisäksi intialaisten osalta on hyvä huomioida, että suurin osa intialaisista ei syö nautaa.

Kannattaa muuten olla varuillaan, Singaporessa on niin hyvää ruokaa, ja paljon vaihtoehtoja, viihdepuolesta puhumattakaan, että jos tapaamisia ja illanviettoja tulee liikematkalle paljon putkeen, Suomeen palatessa on edessä kunnon kuntosalitreeni.

Singaporessa painotetaan miesten ja naisten välistä tasapainoa liike-elämässä. Vain Pohjoismaissa on yhtä paljon naisia hyvissä asemissa liike-elämässä kuin Singaporessa, tässä ei tule siis mitään ongelmia suomalaiselle. Singaporen valtio priorisoi suunnittelussa työelämää ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Siksi Singaporessa on varmistettu se, että molemmat osapuolet taloudessa voivat olla töissä. Siksi maassa on myös erittäin elinvoimainen kotiapumarkkina – singaporelaisessa kotitaloudessa apulainen hoitaa usein kotityöt, niin ettei kummankaan pariskunnan osapuolen tarvitse jäädä kotivanhemmaksi.

Vaikka Singaporen ilmasto on trooppisen kuuma ja kostea, ovat pitkähihaiset paidat ja housut silti tyypillinen pukeutumistapa miehille, ja smart business -tyyppinen pukeutuminen suositeltava koodi naisille. Pukeutuminen on siitä huolimatta Singaporessa astetta rennompaa kuin muissa Aasian suurkaupungeissa. Siinä missä vaikkapa Hongkongissa tai jopa Bangkokissa on tyypillistä, että liikemiehillä on puku päällä, on tämä hyvin harvinaista Singaporessa, ellei kyseessä ole finanssimaailman ylimmät tapaamiset.

Huomioi myös, että täällä on sisätiloissa ilmastointi ja usein se on niin sanotusti täysillä. Tämä tarkoittaa sitä, että jos ei ole tarpeeksi vaatetta päällä, voi sisällä joskus tulla kylmä. Erityisesti messukeskuksissa ilmastointi on tyypillisesti suomalaisen mielestä järjettömän kylmällä. Olemme huomanneet, että on järkevää kuljettaa mukana kevyttä bisnestakkia (esim. pellavasta, puuvillasta tai silkistä), jonka mukana pitäminen ei ole iso vaiva, mutta jonka sujauttaa helposti päälleen pidemmissä tapaamisissa, jos alkaa tuntua kylmältä.

Neuvottelukulttuurista

Kuuluisa brittiläinen linguisti Richard D. Lewis kehitti ns. Lewis Model -mallin kartoittamalla eri kulttuurien viestintäkaavoja sekä johtamistyylejä ja kulttuurisia identiteettejä. Hän on kouluttanut aiheesta mm. suuryrityksiä, kuten Unilever ja BMW. Pidämme mallista paljon. Olemme itse todenneet Lewisin mallin käytännössä hyvinkin osuvaksi, ei vain singaporelaisten tai suomalaisten parissa, vaan kaikkialla missä olemme päässeet tarkkailemaan kaupankäynnin kulttuurien välistä dynamiikkaa muutaman viime vuosikymmenen aikana.

Lewisin mallissa Suomen ja Singaporen välillä on selkeitä yhteneväisyyksiä, sillä molemmat kulttuurit ovat lineaariaktiivisen ja reaktiivisen kulttuurin välillä – Suomi lineaariaktiivisempi ja Singapore reaktiivisempi. Tämä pitää myös käytännössä paikkansa.

Kokemuksemme mukaan yleisesti ottaen suomalainen suoraviivainen tapa tehdä liiketoimintaa istuu kohtuullisen hyvin yhteen singaporelaisen ajattelutavan lineaarisuuden ja systemaattisuuden kanssa. Singaporelaiset neuvotteluprosessit ovat kuitenkin monimutkaisempia ja singaporelaiset harrastavat juonikkaita neuvottelutaktiikoita, jotka monimutkaistavat asioiden loppuunviemistä. 

Kaikki voi mennä hyvin lähes maaliviivalle asti, kunnes pöydän alta paljastuukin jokin taka-ajatus tai uusi vaatimus. Ei ole ollut harvinaista huomata, että kun kauppa on jo suurinpiirtein lyöty lukkoon, singaporelainen vastapeluri perääntyy ja alkaa kyseenalaistamaan tuotteen laatua tai kokonaisuuden hinnoittelua, vaikka kaikki tämä on käyty tarkasti läpi jo ajat sitten ja tuotteet logistiikkaa vaille toimitettu. Sopimus kuitenkin lopulta aina syntyy – vaaditaan vain kärsivällisyyttä, hermoja ja pelisilmää.

Singaporelaiset haluavat käyttää aikaa suhteen rakentamiseen ennen varsinaisen kaupanteon aloittamista, siinä missä suomalaiset voivat ihan hyvin hypätä suoraan asiaan. Suomalaiseen logiikkaan sopii huonosti se, että vaikka suhde lähenee ja lämpenee neuvottelujen alkamista kohti, singaporelainen voi käyttäytyä hyvinkin aggressiivisesti neuvotteluissa, eikä niin win-win-mielellä kuin mitä suhteen rakentumisen aikana voisi odottaa. Tähän kannattaa varautua.

Vuosien aikana olemme huomanneet, että kulttuurisesti singaporelaiset vaikuttavat olevan hyvin varautuneita; luottamuksen rakentaminen on hankalaa ja vie pitkän ajan. Siinä missä suomalaiset ovat suoraviivaisia ja joskus jopa liian sinisilmäisiä, haluavat singaporelaiset mitigoida riskiä käyttämällä välimiehiä ja mahdollisimman monikerroksisia ja detaljoituja sopimuksia kaikissa mahdollisissa transaktioissa.

Reaktiivisena markkinana singaporelainen bisnes voi yleisestikin vaikuttaa hyvin varautuneelta ja siltä, ettei askeleita eteenpäin haluta ottaa ellei lopputuloksesta voida olla täysin varmoja, tai ellei ole todistusaineistoa siitä, että kilpailija on jo tehnyt vastaavanlaisia liikkeitä. Olemme molemmat olleet useissa tilanteissa, joissa uusi, menestyspotentiaalin omaava konsepti on ignoorattu niin kauan, kunnes on pystytty osoittamaan, kuinka tämä jo toimii jossain muualla.

Mielenkiintoinen ristiriita Singaporen osalta onkin siis se, että vaikka maa viestii itsestään ulospäin hyvin innovatiivisena edelläkävijänä – ja sitä se käytännön tekojen valossa monella tapaa onkin – ovat singaporelaiset yksilöt ja organisaatiot äärimmäisiä riskinkaihtajia. Siinä on myös yksi syy sille, miksi Singaporessa tarvitaan ulkopuolisia tuomaan innovatiivista uutta ajattelua markkinoille. 

Jutellaanko lisää – ihan kasvokkainkin, mutta alkuun etänä?

Karri & Charlie, Kytky Advisors
Tommi, Proof Advisory

Kirjoittajilla Charlie Youngilla ja Karri Knuuttilalla on yhteenlasketusti yli 20 vuoden kokemus Aasian markkinoilta. Kytky Advisors kytkee liiketoimintasi oikeisiin kasvumahdollisuuksiin kattaen koko Aasian. Toimipisteemme ovat tällä hetkellä Singaporessa, Bangkokissa, Berliinissä ja Helsingissä (Proof Advisoryn kanssa yhteistyössä).