Takaisin artikkeleihin

Kaupallistaminen 2022: Mikä on jatkossa normaalia?

Käsitys "normaalista" muodostuu juuri nyt

Se mikä tuntui eilen lähes mahdottomalta, on nyt valtavirtaa. Se mikä oli ennen valtavirtaa, väistyy marginaaliin. Elämme keskellä suurta siirtymää – myös taloudessa ja kaupallistamisessa. Pandemian luoma shokki jatkuu, ei sittenkään väisty nopeasti,  ja vaatii selkeästi uudenlaisia menestysreseptejä ja luovaa sopeutumiskykyä. Mitä pitää tehdä juuri nyt?

Jäsennän tässä artikkelissa suurta siirtymää hyödyntäen politiikan tutkimuksesta sovellettua Overtonin ikkuna -viitekehystä. Siinä vallitsevaan ajatusmalliin syntyy/synnytetään systemaattinen shokki, jolloin se mikä ennen tuntui mahdottomalta muovautuukin uudeksi normaaliksi. "Vanha" normaali haalistuu muistoksi ja sen ajan käsitteistö, tavat ja kulttuuriset teemat ja tabut tuntuvat jopa vanhanaikaisilta ja herättävät pahimmillaan ihmetystä.

Me kaikki pandemian kokeneet ja sen epävarmuuden keskellä elävät käymme juuri nyt läpi valtavaa kriisikokemusten luomaa henkistä ja toiminnallista muutosprosessia. Tunnemme kohtaamisvajetta ja pelkoa sen eri muodoissaan. Tunnemme tarkoituksemme ja merkityksemme kyseenalaistamista ja kyseenalaistumista. Tunnemme tarvetta muovata ammattiosaamistamme sopimaan uuteen hybridityöympäristöön.

Kyse on sukupolvikokemuksen kokoisesta muutoksesta. Siitä, että asiat muuttuvat rajusti ja nopeasti jälleen kerran – mutta samalla myös hitaasti hivuttaen. Ne turvallisuuden tunteet, joita erityisesti me länsimaisissa yhteiskunnissa elävät olemme voineet tuntea ennustettavuuden, vapauden ja luottamuksen ympärillä, ovat rapautuneet. Niiden tilalla on pelkoa, voimattomuutta ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Luottamus horjuu kaikkeen, siksi muutos on iso. Yksilöille, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle.

Overtonin ikkuna siirtyy, siirrymme shokin kautta kohti uutta normaalia ja tasapainopistettä.

Kulttuuriperimäämme kohdistuu suuria mutaatiopaineita

Lähes 25 vuotta jatkuneen nousukauden jälkeen on erittäin hämmentävää tutkia, miten aikoinaan ennustettiin maailman näyttävän vuonna 2021. Syntyvän nettikulttuurin ikoniksi noussut Wired-lehti julkaisi vuonna 1997 teemanumeron “The Long Boom”. Erittäin optimistisessa artikkelissa kuvattiin hyvin sitä, mitä sittemmin myös tapahtui – internet-teknologiat loivat ainutlaatuisen paljon uutta vaurautta ja kasvua.

Syntyi uusi luova luokka, nettimiljardöörit ja uusi talous. Tästä muodostui viimeistä 25 vuottamme leimannut sukupolvikokemus - naiivihko ja idealistinen uskomus siitä, että nettipalvelujen avulla maailmasta voidaan luoda meille kaikille parempi paikka.

1990-luvun lopun maailmassa vallitsi hetkellinen uusi tasapaino. Se näkyi vahvana luottamuksena globaaliin talouskasvuun, rajattomiin luonnonvaroihin ja instituutioiden sekä demokratian voittokulun jatkumoon. Suomessa tämä aika muistetaan EU:hun liittymisenä, Nokian kasvuaikana, jääkiekon MM95-huumana, selviytymistarinana lamasta sekä dotcom-buumina ja -romahduksena.

Alla olevan kuvan oikeaan reunaan on koottu pilareita, joiden varaan kulttuuriperimämme on rakennettu, ainakin täällä Suomessa.



Wired-artikkelista löytyy myös hieman dystooppisempi näkökulma nykypäivään. Siinä listattiin kymmenen sellaista skenaarion toimivuutta heikentävää tekijää, jotka voisivat vaikuttaa yhteiskunnan toimivuuteen ja luoda pahaa kehitystä. Listan kohtaavuus nykyiseen uutisvirtaan on jopa pelottavan totta.

Listaan näitä shokkitekijöitä kuvan toisessa laidassa. Hurjaa on se, kuinka osuvasti Wired ennusti jo 1997 juuri näiden uhkien haastavan pitkän kasvukauden hedelmät ja kasvumallit.

Kaupallistajan on mietittävä nyt uuden normaalin muotoutuessa todella tarkkaan, miten tällaisessa ympäristössä toteutuva kasvu luodaan. Kyse ei ole optimismin aallonharjalla ratsastamisesta vaan toimintaympäristöstä, jossa epävarmuus ja jatkuva murros ja muutos on annettuna tekijänä.

On syntynyt epäjatkumo sen välimme, mitä olimme ennen pandemiakriisiä ja miten tulemme toimimaan. Elämme siirtymäaikaa juuri nyt.

MENESTYSRESEPTI: Kytke kaupallistaminen kulttuuriseen perimään, myös epäjatkumon aikana

Kaupallinen menestys tehdään nyt ja jatkossakin vastaamalla ihmisten tunnistettuihin ja piileviin tarpeisiin.

On edelleen oleellista ymmärtää, että mielikuvat ovat kerrostumia kulttuurissamme ja syvällä omissa muistoissamme. Ne on omaksuttu jo varhaislapsuudessamme, teini-ikäisinä, nuorina aikuisina tai vaikkapa perhettä perustaessa. Mielikuvia luodaan ja muovataan koko ajan. Brändit, markkinoijat ja kaupallistajat voivat olla vahvasti mukana niiden rakentumisessa.

Sukupolvisella ja omaan kulttuuriin kytketyllä kokemuksella on merkittävä vaikutus siihen, miten ymmärrämme vaikkapa Velipuolikuun ja Kummelin vitsit, Nirvanan, Billie Eilishin, Adelen tai Freddie Mercuryn merkityksen musiikkimaailmassa; Berliinin muurin murtumisen, Arabikevään, 9/11:n, Lordin euroviisuvoiton, Irakin sotien, Nokian matopelin ja soittoäänen merkityksen, Afganistanin 40-vuotisen sodan, 2015 pakolaiskriisin tai Trumpin kieltäytymisen tunnustamasta vaalitappiotaan mellakoineen.. Kokemus ja kulttuurisen symboliikan merkitys eroavat suuresti vaikkapa joensuulaisen perheenäidin, espoolaisen insinööriperheen, englantilaisen suomalaistaustaisen brexit-puoltajan, Göteborgin alueen autotehtaissa työskennelleiden ruotsinsuomalaisten tai Suomessa syntyneen, 1970-luvun Vietnamista maahan tulleen pakolaisen jälkeläisten näkökulmista.

Ei ole vain yhtä tarinaa ja kaupallista bränditarinaa, on vain kulttuurisidonnainen kokemus siitä, mikä koettiin juuri tuolloin todeksi ja mitä oma elämä silloin antoi ja mahdollisti. Siksi kaupallistajan on ymmärrettävä syvästi, mikä tarkoitus ja merkitys omalla tarinalla ja taustalla on ja miten se voidaan kytkeä kulttuuriseen kantoaaltoon.

Kaupallistaja onnistuu epäjatkumon jälkeenkin parhaiten, kun hän kykenee tuomaan oman tarinansa ja tarjoamansa vastaamaan uuden markkinanormaalin ja tunneilmapiirin vaatimuksia. On kyettävä sopeutumaan ja mukautumaan. Sekä oppimaan nopeasti muuntuneet kaupalliseen menestykseen vaikuttavat tekijät.

Havainnollistan tätä alla olevalla kuvalla. Siinä uudet kaupallistamistoimet on kalibroitu shokin tuomilla muuttujilla, ja niiden avulla saavutetaan uusi markkina-asema.

KEINOT 2022: Seitsemän ihmisyyden voimatekijää

Haluan uskoa, että tästä kaikesta murroksesta syntyy hyvää ja parempaa. Dystoopiset kehityskulut ja kyyninen kaupallistamisympäristö eivät edusta sitä, jonka rakentamiseen olisin valmis laittamaan omaa panostani. Uskon siihen, että suomalaisen kaupallistajan on kyettävä juuri nyt tuomaan esiin entistäkin enemmän oma tarkoituksensa ja merkityksensä tässä yhteiskunnassa. Me olemme lähtökohtaisesti hyvin vastuullisia, osaavia ja luotettavia toimijoita maailman markkinoilla jatkossakin. Suomalaisuus on aitoa välittämistä – ja sille on tilausta juuri nyt.

Nostan esiin seitsemän tekijää, joita hallitsemalla ja niihin liittyviä taitoja kehittämällä 2020-luvun kaupallinen menestys syntyy ja kasvaa. Nämä tekijät voivat toimia myös vastavoimana sekä huolestuttavan, jopa epätoivoisen maailmankuvan yleistymiselle että synkän yhteiskunnallisen kehityksen pysäyttämiselle. Toivo elää epävarmuudenkin vallitessa. Luottamus luo kasvua.

Seitsemän 2020-luvun voimatekijää kaupallistamisessa:

  1. YHDESSÄTEKEMINEN: Kyky luoda kestäviä kumppanuuksia ja pitkä luottamussuhteita.
  2. TOIVO: Kyky luoda toivoa, selkeää ja perusteltua optimismia.
  3. DIGI-AGNOSTISUUS: Digiuskonnottomuus/-ateismi - kyky ajatella teknologiaa vain mahdollistajana.
  4. HUMANISMI: Ihmisyyden syvempi ymmärtäminen - kyky ymmärtää yksilöiden psyko-sosiaalisia lähtökohtia, tarpeita, motiiveja ja ryhmädynamiikkaa.
  5. VASTUULLISUUS: Korkea, läpinäkyvä ja vastuullinen eettisyyden arvopohja kaikessa tekemisessä ja operaatioissa.
  6. EMPATIA: Oman henkilöstön kyky empaattiseen ajatteluun ja tunteilla johtamiseen.
  7. SYVÄVAIKUTTAMINEN: Tunnevaikuttamisen tieto-taito.

OHJELMA 2022: Mitä siis tehdä juuri nyt?

Olemme valtavan uuden ajan ja uuden normaalin alussa. Uskon, että tätäkin tilannetta voi hallita ja jäsentää selkeällä muutama pääkohdan ohjelmalla. Esimerkiksi alla olevan agenda mukaisesti.

A) PERUSTA: 2020-luvun kaupallistajan on kyettävä kiteyttämään, minkä puolesta toimii ja mitä arvoja edustaa. Kiteytys ja oma tarina on kerrottava tehokkaasti, systemaattisesti ja tunnevetoisesti.

Rakennetaan perusta kuntoon. Vastuullisuutta korostaen.

B) IHMISKESKEISET METODIT: Henkilökohtaisen ja vahvoja tarinoita korostavan vaikuttamisen tulee olla kaiken tekemisen keskiössä. Henkilökohtaisten kohtaamisten maksimointiin on tärkeää panostaa kaikissa soveltuvissa kanavissa. Ihmisymmärryksen, optimismin ja auttamisen palon on näyttävä ja tunnuttava vahvasti. "Yhdessä eteenpäin”-mission tulisi ohjata kumppanuuksia ja toimintaa. Aika kaipaa teknologian sijaan lisää henkilökohtaista vuorovaikutusta, vaikka silti teknologian mahdollistamana.

Nostetaan ihmisyys ajattelun keskiöön.

3) KOHTAAMISKANAVAT: Digitaaliset, brändiä luovat ja vahvistavat, luotettavat kanavat on saatava vaikuttamisen keskiöön ja luomaan henkilökohtaisia kohtaamisia. Ohjelmallinen ostaminen on vyöryttänyt kohderyhmäpohjaisuuden helppouden ja määrän mediakohtaamisiin, usein kohtaamisten laadun kustannuksella. Video on kaikissa muodoissaan tehokas väline. Omien ammattilaisten, puhehenkilöiden ja kumppanien valmentaminen nousee tärkeään rooliin, viestijöinä ja joukkueensa edustajina.

Otetaan oma tarina haltuun ja kerrotaan se taidokkaan viestinnän avulla.

Kokosin menestystekijät kuvaksi, jota voi hyödyntää esimerkiksi systemaattiseen kaupallistamiseen liittyvän suunnittelutyön ja strategiatyöskentelyn pohjana. Kun siirrymme kohti uutta normaalia ja haemme parempia markkina-asemia, niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisen kilpailun tantereilla.




--

Toivoa on. Mahdollisuuksia on. Oleellista on aktivoida ja suunnata omat voimavarat käyttöön ja tarkasti. On alkanut jälleen yhden uuden ajan aamunkoitto.

Jutellaanko lisää?

Tommi
Senior Advisor
040 505 0821

Varaa tapaaminen Tommin kanssa