Artikkelit

Keskuskauppakamari järjesti 8.6. Suuren Brändipäivän, jossa keskityttiin erityisesti brändin liiketaloudellisten ulottuvuuksien tarkasteluun, luottamuksen rakentamiseen ja vastuullisuuden moninaisuuden kysymyksiin. Tilaisuudessa palkittiin Vuoden Brändi 2021. Tämän arvonimen sai ansiokkaasta, koko Suomea yhdistävästä systemaattisesta työstään Yle. Onnea! Tilaisuuden puhujalistan löydät täältä.

Brändipäivän puhujien esiinnostamat teemat ovat liiketoiminnan kehittämisen ja kaupallisen arvon näkökulmasta kriittisiä ja oleellisia. Käsittelen tässä artikkelissa kootusti havaintojani päivän esityksistä. Lisäksi summaan kuhunkin teemaan muutaman suosituksen ja ydinasian näistä.

LähTökohta: Brändirakentajilla riittää työmaata Suomessa

Kun katsotaan tuoretta Brand Financen ranking-listaa brändeistä, harva suomalainen brändi nousee kärkisijoille. Top 15 -joukkoon Pohjoismaissa nousee suomalaisista vain Nokia. Pohjoismaiden Top 150 -listalle mahtuu yhteensä 28 suomalaista yritystä. Globaalille TOP500-listalle mahtuivat vain Nokia ja Nordea, joka sekin rankataan yhä kansainvälisesti ruotsalaiseksi brändiksi huolimatta pääkonttorin siirtymisestä Suomeen. Työsarkaa riittää. Siksi on tosi tärkeää ymmärtää, mitä voidaan tehdä, jotta brändin kolme tärkeintä liiketaloudellista tehtävää saadaan jatkossa iskuun.

Brändin avulla voidaan yksinkertaistettuna:

1. Luoda uutta myyntiä nyt ja lähitulevaisuudessa esim. vahvistamalla laatukäsitystä tai luomalla lisäarvoa ainutlaatuisuudesta, erinomaisuudesta ja/tai hyvästä ajoituksesta.
2. Lisätä asiakasuskollisuutta ja jatkuvuutta eri tilanteissa ja osto-/asiakkuusprosessin vaiheissa.
3. Saada parempaa katetta omista tuotteista ja palveluista. Esimerkiksi preemio-asemaan pääsy mahdollistaa merkittävästi suuremman hinnan lähes samasta tuotteesta tai palvelusta.

Brändi on siis taloudellinen, mitattava ja strateginen voimavara ja bisneskehittämisen alue.
Juuri siksi Kauppakamarin seminaarissa käsiteltiin tätä todella kriittistä ja oleellista asiaa.

Kuvio: Pohjoismaiden arvokkaimmat brändit, TOP 15 (Brand Finance)

Proofin tiimi on töiden ohessa ehtinyt tuottamaan hyödyllisiä materiaaleja kaikkien kaupallistamisesta kiinnostuneiden käyttöön. Listaamme alla näitä luettavia nyt vielä, jotta löydät ne jatkossa entistäkin helpommin:

Yritystalouden näkymät syksylle näyttävät pitkästä aikaa valoisilta ja toiveikkailta. EU:n ja USA:n elvytystoimien on ennustettu kiihdyttävän vientikauppaamme. Etlan suhdennekäppyröiden mukaan tilanteessa on positiivista virettä kerrakseen. Vaikuttaa todella vahvasti koronakriisi ei sittenkään osoittautunut yhtä suureksi luovan tuhon lähteeksi, kuin keväällä 2020 ennakoitiin. 

Strategian toimivuus punnitaan aina käytännössä

Strateginen suunnittelu on perushyödyke,  strategian toteuttaminen on taidelaji.
Peter Drucker

Strategia on sama asia kuin sen toteuttaminen. Maailman parhaatkaan strategiset mallit ja ideat eivät ole minkään arvoisia, ellei niitä voida toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Taitavat ihmisjohtajat delegoivat tehtävät luottamuksella ja voimaannuttavat muutoksen toteuttajat rohkeasti. He kiinnittävät jatkuvasti tarkkaa huomiota toteutuksen yksityiskohtiin.
Colin Powell

Etäajan ihanuutta on se, että voi osallistua mitä moninaisimpien aiheiden luento-opetukseen juuri itselle sopivaan aikaan. Yksi tällainen luksuskokemus oli tänä keväänä pidetty “Filosofia ja systeemiajattelu”-luentosarja. Legendaarinen Esa Saarinen varoitti tämän viimeisen “tuotantokautensa” alussa, että kurssille osallistuminen ei johda välttämättä suoranaisesti mihinkään, mutta samalla se voi johtaa täysin uusiin ajatuksiin ja vanhojen ajatusten uudelleenjärjestäytymiseen. Näin minullekin sitten kävi.

Pohdin luentoja kuunnellessani muun muassa yritysstrategiaa. Sitä mitä teemasta opetettiin 1990-luvun alun Kauppakorkeakoulussa. Silloin puhuttiin paljon strategisesta ajattelusta ja suunnittelusta. Määritettiin, että strategia on se polku ja niiden keinovalikoimien kokonaisuus, jolla nykytilasta päästään tahtotilaan, menestykseen. Johdetun ja jalkautetun toiminnan kautta käytäntöön vietynä. Painotus kaikessa tässä oli käytäntöihin viemisen sijaan enemmänkin ajattelussa ja suunnittelussa. Selkeänä ja loogisena prosessina, ei niinkään monimutkaisena systeeminä ja ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden vyyhtinä.

Urallani olen päässyt näkemään tämän painotuksen ongelmat. Kansanviisaus kertoo, että hyvin suunniteltu (ajateltu ja määritetty) on puoliksi tehty. Mutta kokemukseni mukaan hyvästäkin strategisesta ajattelusta ja suunnitelmasta tulee lopulta stra-gedia (strategia + tragedia), mikäli:

Jokainen meistä bisneksessä toimivista on jossain vaiheessa tullut tilanteeseen, että olisi tiedettävä enemmän omien ja potentiaalisten markkinoiden tilanteesta ja tilasta, sekä tunnistettava niillä olevia ja piileviä mahdollisuuksia. Kotimarkkinoilla ja uusissa avauksissa ja kohderyhmissä.

Hyvä markkinaymmärrys syntyy neljän vaiheen kautta:

Vuoden alkuun on hyvä käydä läpi kaikkea sitä mitä edellinen vuosi tuotti ja sai aikaan. Vuosi 2020 oli kaikin puolin kummallinen ja perinteitä rikkova. Koronakriisi sai aikaan tuhoa ja uudistumista. Etätyöt ja digivälineet tulivat normiksi. Kriisi loi uusia mahdollisuuksia ja kyseenalaisti markkinoiden tasapainon.

Tässä artikkelissa tutkin lyhyesti teemoja, joita nostimme esiin vuoden 2020 aikana omissa artikkeleissamme. Mietin samalla, mitä neuvoja niistä voi saada tähän toiseen, kansainvälisen koronakriisin leimaamaan vuoteen. Neuvoja syntyi täysi tusina.

Laajempia artikkeleita pääset lukemaan klikkaamalla otsikkoa.

E-bisnes jääköön historiaan, eläköön bisnes as usual.

Suomalaisten kuluttajien nettiosaaminen ja erityisesti mobiilidatan hyödyntäminen ovat maailman kirkkainta kärkeä. Ostamme, jaamme, luemme, katsomme, pelaamme. Rakastumme, ihastumme, vihastumme - elämme verkossa. Se on meille osa normaalia arkea, modernia suomalaista elämäntyyliä. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että tuoreiden ennusteiden mukaan tämän kummallisen muutosvuoden verkkokaupan joulumyynnin volyymi ja kuljetettavat pakettimäärät tulevat olemaan suurempia kuin koskaan. Automaateilla ja noutopisteillä riittänee vipinää kuin Triplan avajaisissa konsanaan, siis ennen koronaa.

McKinseyn tuoreiden näkemysten mukaan verkkokauppa ja digitalisaatio ottivat koronakriisin kiihdyttämänä ja vain muutamassa kuukaudessa vuosien loikan eteenpäin.
Verkkokauppaa ei voi enää pitää erillisenä asiana muusta kaupankäynnistä.
Kysynkin nyt, että onko mitään järkeä puhua kaupallisuudesta ilman verkkoa.

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Kauppalehdessä 20.heinäkuuta, .2020,  Lukuaika noin 3 min

Poikkeuksellisessa kansainvälisessä markkinatilanteessa Suomessa on ryhdyttävä toimiin viennin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kilpailu markkinoilla on kiristynyt eri maiden tukiessa monin tavoin vientiyrityksiään ja pyrkiessä saamaan osansa elvytystoimien avaamista uusista markkinoista.

Suomella ei ole varaa samanlaiseen finanssikriisin jälkeiseen menetettyyn vuosikymmeneen, jolloin Suomen suhteellinen kilpailukyky rapautui. Uskomme kuitenkin, että panostamalla entistä vahvemmin kaupallisen osaamisen kehittämiseen ja vientimarkkinoilla menestymiseen julkisen talouden sopeutustarvetta voi pienentää merkittävästi.

Vesa Vihriälän Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raportin ehdotuksen mukaisesti on tärkeä panostaa keskisuuriin yrityksiin.

Proof Advisoryn ja Kauppakamarin kanssa yhteistyönä toteuttamassa Kaupallistamisen tila 2020 -tila selvityksessä tutkittiin juuri tätä yritysjoukkoa sekä sen kaupallisen ja kansainvälisen kasvun haasteita. Siinä 250 johtajaa jakoi näkemyksiään yritysten kaupallistamisosaamisen parantamiseksi ja uusien kansainvälisten markkinoiden valtaamiseksi.

Selvityksessä nousi esiin viisi tärkeintä kaupallistamisen ja kansainvälistymisen menestystekijää:

Myyjiä ja markkinoijia kehotetaan nyt kiihdyttämään tavoitteisiin pääsyä lisäämällä panostuksia: digimarkkinointiin, omaan dataan, analytiikkaan, sisältömarkkinointiin, etäkohtaamisiin, myyntiprosessin tehostamiseen ja/tai haku- ja somemarkkinointiin. Proofin Senior Advisor Tommi Pelkonen nostaa esiin toisen näkökulman: ostamisen psykologian ja ostajan työn todellisuuden. Seuraavassa seitsemän neuvoa, miten voit kasvattaa tätä ymmärrystä omassa toiminnassasi, niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa operaatioissa.