Menesty ihmislähtöisellä strategialla

Strategian toimivuus punnitaan aina käytännössä
Strateginen suunnittelu on perushyödyke, strategian toteuttaminen on taidelaji.
Peter DruckerStrategia on sama asia kuin sen toteuttaminen. Maailman parhaatkaan strategiset mallit ja ideat eivät ole minkään arvoisia, ellei niitä voida toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Taitavat ihmisjohtajat delegoivat tehtävät luottamuksella ja voimaannuttavat muutoksen toteuttajat rohkeasti. He kiinnittävät jatkuvasti tarkkaa huomiota toteutuksen yksityiskohtiin.
Colin Powell
Etäajan ihanuutta on se, että voi osallistua mitä moninaisimpien aiheiden luento-opetukseen juuri itselle sopivaan aikaan. Yksi tällainen luksuskokemus oli tänä keväänä pidetty “Filosofia ja systeemiajattelu”-luentosarja. Legendaarinen Esa Saarinen varoitti tämän viimeisen “tuotantokautensa” alussa, että kurssille osallistuminen ei johda välttämättä suoranaisesti mihinkään, mutta samalla se voi johtaa täysin uusiin ajatuksiin ja vanhojen ajatusten uudelleenjärjestäytymiseen. Näin minullekin sitten kävi.
Pohdin luentoja kuunnellessani muun muassa yritysstrategiaa. Sitä mitä teemasta opetettiin 1990-luvun alun Kauppakorkeakoulussa. Silloin puhuttiin paljon strategisesta ajattelusta ja suunnittelusta. Määritettiin, että strategia on se polku ja niiden keinovalikoimien kokonaisuus, jolla nykytilasta päästään tahtotilaan, menestykseen. Johdetun ja jalkautetun toiminnan kautta käytäntöön vietynä. Painotus kaikessa tässä oli käytäntöihin viemisen sijaan enemmänkin ajattelussa ja suunnittelussa. Selkeänä ja loogisena prosessina, ei niinkään monimutkaisena systeeminä ja ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden vyyhtinä.
Urallani olen päässyt näkemään tämän painotuksen ongelmat. Kansanviisaus kertoo, että hyvin suunniteltu (ajateltu ja määritetty) on puoliksi tehty. Mutta kokemukseni mukaan hyvästäkin strategisesta ajattelusta ja suunnitelmasta tulee lopulta stra-gedia (strategia + tragedia), mikäli: