Artikkelit

Strategian toimivuus punnitaan aina käytännössä

Strateginen suunnittelu on perushyödyke,  strategian toteuttaminen on taidelaji.
Peter Drucker

Strategia on sama asia kuin sen toteuttaminen. Maailman parhaatkaan strategiset mallit ja ideat eivät ole minkään arvoisia, ellei niitä voida toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Taitavat ihmisjohtajat delegoivat tehtävät luottamuksella ja voimaannuttavat muutoksen toteuttajat rohkeasti. He kiinnittävät jatkuvasti tarkkaa huomiota toteutuksen yksityiskohtiin.
Colin Powell

Etäajan ihanuutta on se, että voi osallistua mitä moninaisimpien aiheiden luento-opetukseen juuri itselle sopivaan aikaan. Yksi tällainen luksuskokemus oli tänä keväänä pidetty “Filosofia ja systeemiajattelu”-luentosarja. Legendaarinen Esa Saarinen varoitti tämän viimeisen “tuotantokautensa” alussa, että kurssille osallistuminen ei johda välttämättä suoranaisesti mihinkään, mutta samalla se voi johtaa täysin uusiin ajatuksiin ja vanhojen ajatusten uudelleenjärjestäytymiseen. Näin minullekin sitten kävi.

Pohdin luentoja kuunnellessani muun muassa yritysstrategiaa. Sitä mitä teemasta opetettiin 1990-luvun alun Kauppakorkeakoulussa. Silloin puhuttiin paljon strategisesta ajattelusta ja suunnittelusta. Määritettiin, että strategia on se polku ja niiden keinovalikoimien kokonaisuus, jolla nykytilasta päästään tahtotilaan, menestykseen. Johdetun ja jalkautetun toiminnan kautta käytäntöön vietynä. Painotus kaikessa tässä oli käytäntöihin viemisen sijaan enemmänkin ajattelussa ja suunnittelussa. Selkeänä ja loogisena prosessina, ei niinkään monimutkaisena systeeminä ja ihmisten välisten vuorovaikutussuhteiden vyyhtinä.

Urallani olen päässyt näkemään tämän painotuksen ongelmat. Kansanviisaus kertoo, että hyvin suunniteltu (ajateltu ja määritetty) on puoliksi tehty. Mutta kokemukseni mukaan hyvästäkin strategisesta ajattelusta ja suunnitelmasta tulee lopulta stra-gedia (strategia + tragedia), mikäli:

Jokainen meistä bisneksessä toimivista on jossain vaiheessa tullut tilanteeseen, että olisi tiedettävä enemmän omien ja potentiaalisten markkinoiden tilanteesta ja tilasta, sekä tunnistettava niillä olevia ja piileviä mahdollisuuksia. Kotimarkkinoilla ja uusissa avauksissa ja kohderyhmissä.

Hyvä markkinaymmärrys syntyy neljän vaiheen kautta:

Vuoden alkuun on hyvä käydä läpi kaikkea sitä mitä edellinen vuosi tuotti ja sai aikaan. Vuosi 2020 oli kaikin puolin kummallinen ja perinteitä rikkova. Koronakriisi sai aikaan tuhoa ja uudistumista. Etätyöt ja digivälineet tulivat normiksi. Kriisi loi uusia mahdollisuuksia ja kyseenalaisti markkinoiden tasapainon.

Tässä artikkelissa tutkin lyhyesti teemoja, joita nostimme esiin vuoden 2020 aikana omissa artikkeleissamme. Mietin samalla, mitä neuvoja niistä voi saada tähän toiseen, kansainvälisen koronakriisin leimaamaan vuoteen. Neuvoja syntyi täysi tusina.

Laajempia artikkeleita pääset lukemaan klikkaamalla otsikkoa.

E-bisnes jääköön historiaan, eläköön bisnes as usual.

Suomalaisten kuluttajien nettiosaaminen ja erityisesti mobiilidatan hyödyntäminen ovat maailman kirkkainta kärkeä. Ostamme, jaamme, luemme, katsomme, pelaamme. Rakastumme, ihastumme, vihastumme - elämme verkossa. Se on meille osa normaalia arkea, modernia suomalaista elämäntyyliä. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että tuoreiden ennusteiden mukaan tämän kummallisen muutosvuoden verkkokaupan joulumyynnin volyymi ja kuljetettavat pakettimäärät tulevat olemaan suurempia kuin koskaan. Automaateilla ja noutopisteillä riittänee vipinää kuin Triplan avajaisissa konsanaan, siis ennen koronaa.

McKinseyn tuoreiden näkemysten mukaan verkkokauppa ja digitalisaatio ottivat koronakriisin kiihdyttämänä ja vain muutamassa kuukaudessa vuosien loikan eteenpäin.
Verkkokauppaa ei voi enää pitää erillisenä asiana muusta kaupankäynnistä.
Kysynkin nyt, että onko mitään järkeä puhua kaupallisuudesta ilman verkkoa.

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Kauppalehdessä 20.heinäkuuta, .2020,  Lukuaika noin 3 min

Poikkeuksellisessa kansainvälisessä markkinatilanteessa Suomessa on ryhdyttävä toimiin viennin kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kilpailu markkinoilla on kiristynyt eri maiden tukiessa monin tavoin vientiyrityksiään ja pyrkiessä saamaan osansa elvytystoimien avaamista uusista markkinoista.

Suomella ei ole varaa samanlaiseen finanssikriisin jälkeiseen menetettyyn vuosikymmeneen, jolloin Suomen suhteellinen kilpailukyky rapautui. Uskomme kuitenkin, että panostamalla entistä vahvemmin kaupallisen osaamisen kehittämiseen ja vientimarkkinoilla menestymiseen julkisen talouden sopeutustarvetta voi pienentää merkittävästi.

Vesa Vihriälän Talouspolitiikan strategia koronakriisissä -raportin ehdotuksen mukaisesti on tärkeä panostaa keskisuuriin yrityksiin.

Proof Advisoryn ja Kauppakamarin kanssa yhteistyönä toteuttamassa Kaupallistamisen tila 2020 -tila selvityksessä tutkittiin juuri tätä yritysjoukkoa sekä sen kaupallisen ja kansainvälisen kasvun haasteita. Siinä 250 johtajaa jakoi näkemyksiään yritysten kaupallistamisosaamisen parantamiseksi ja uusien kansainvälisten markkinoiden valtaamiseksi.

Selvityksessä nousi esiin viisi tärkeintä kaupallistamisen ja kansainvälistymisen menestystekijää:

Myyjiä ja markkinoijia kehotetaan nyt kiihdyttämään tavoitteisiin pääsyä lisäämällä panostuksia: digimarkkinointiin, omaan dataan, analytiikkaan, sisältömarkkinointiin, etäkohtaamisiin, myyntiprosessin tehostamiseen ja/tai haku- ja somemarkkinointiin. Proofin Senior Advisor Tommi Pelkonen nostaa esiin toisen näkökulman: ostamisen psykologian ja ostajan työn todellisuuden. Seuraavassa seitsemän neuvoa, miten voit kasvattaa tätä ymmärrystä omassa toiminnassasi, niin kotimaisissa kuin ulkomaisissa operaatioissa.