Artikkelit

Venäjän hyökkäyssodan ja pandemian aiheuttaman markkinamuutoksen vuoksi hinnoittelu on noussut vuosikymmenten jälkeen elintärkeäksi, pikaista reagointia ja kaupallistamispäätöksiä vaativaksi tekijäksi. Hintojen, korkojen ja palkkojen nousu uhkaa kilpailukykyä, tuloksen tekemisen mahdollisuuksia ja jopa heikommassa taloustilanteessa olevien yritysten olemassaoloa. Tässä artikkelissa keskityn hinnoitteluun ja sen merkitykseen kaupallisessa menestyksessä.

 
Verkostoihin kytkeytyvä strategia-ajattelu jakaa suomalaisyritykset kahteen leiriin: kumppanuuksien hyödyntäjiin ja niihin, jotka eivät koe verkostoja toiminnalleen strategisesti oleellisiksi. Lähes 50 % suomalaisyrityksistä pitää verkostoitumista yhä vaikeana selviää Helsingin seudun kauppakamarin ja Proof Advisory Oy:n Kaupallistamisen tila 2022 -tutkimuksesta. 

Olin viime viikolla kouluttajana Perheyritysten liiton strategisessa avainhenkilöohjelmassa. Aiheena ajankohtainen tilannekuva, vaikuttaminen ja brändiajattelu. Päällimmäisenä hienosta päivästä mieleen jäi se suuri hämmennyksen tila, joka vallitsee nyt, kun pandemian ja Ukrainan sodan kustannus- ja markkinavaikutukset vyöryvät lähes kaikkeen.

Miksi myynti onnistuu joillekin organisaatioille ja päättäjille paremmin kuin toisille? Miksi hyvältäkin tuntunut myyntiprosessi voi pysähtyä tai kaatua sen päätyessä päättämisen eri rattaisiin? Miksi joku päättäjä arvostaa kovasti juuri yhtä lähestymismallia / palveluntarjoajaa, mutta toinen päättäjä ei todellakaan pidä sitä minään?

Jokainen meistä kohtaa näitä haasteita, ainakin koettaessaan vakuuttaa muita oman tarjoomansa tarpeellisuudesta. Vaikuttaminen ja viestintä eivät vain aina onnistu, vaikka kuinka yrittäisi. Jäsennän seuraavassa tätä oleellista kaupallisen kasvun haastetta ja avaan sen eri ulottuvuuksia.

Käsitys "normaalista" muodostuu juuri nyt

Se mikä tuntui eilen lähes mahdottomalta, on nyt valtavirtaa. Se mikä oli ennen valtavirtaa, väistyy marginaaliin. Elämme keskellä suurta siirtymää – myös taloudessa ja kaupallistamisessa. Pandemian luoma shokki jatkuu, ei sittenkään väisty nopeasti,  ja vaatii selkeästi uudenlaisia menestysreseptejä ja luovaa sopeutumiskykyä. Mitä pitää tehdä juuri nyt?

Jäsennän tässä artikkelissa suurta siirtymää hyödyntäen politiikan tutkimuksesta sovellettua Overtonin ikkuna -viitekehystä. Siinä vallitsevaan ajatusmalliin syntyy/synnytetään systemaattinen shokki, jolloin se mikä ennen tuntui mahdottomalta muovautuukin uudeksi normaaliksi. "Vanha" normaali haalistuu muistoksi ja sen ajan käsitteistö, tavat ja kulttuuriset teemat ja tabut tuntuvat jopa vanhanaikaisilta ja herättävät pahimmillaan ihmetystä.

Päätämme tunteella, perustelemme faktoilla.

Asenne ratkaisee elämässä todella paljon. Niin omassa kuin liike-elämässäkin. Emme voi valita geenejämme emmekä sitä miten olemme kasvaneet. Se minkä voimme valita ja mihin voimme vaikuttaa, on tapa miten suhtaudumme siihen mitä olemme ja mihin suuntaamme voimiamme. Suomi on hieno ja osaava kansantalous. Mitä jos jatkossa innostuisimme ja suuntaisimme voimiamme entistäkin tarkemmin kansainväliseen vuorovaikutukseen ja kasvuun?

Keskuskauppakamari järjesti 8.6. Suuren Brändipäivän, jossa keskityttiin erityisesti brändin liiketaloudellisten ulottuvuuksien tarkasteluun, luottamuksen rakentamiseen ja vastuullisuuden moninaisuuden kysymyksiin. Tilaisuudessa palkittiin Vuoden Brändi 2021. Tämän arvonimen sai ansiokkaasta, koko Suomea yhdistävästä systemaattisesta työstään Yle. Onnea! Tilaisuuden puhujalistan löydät täältä.

Proofin tiimi on töiden ohessa ehtinyt tuottamaan hyödyllisiä materiaaleja kaikkien kaupallistamisesta kiinnostuneiden käyttöön. Listaamme alla näitä luettavia nyt vielä, jotta löydät ne jatkossa entistäkin helpommin:

Yritystalouden näkymät syksylle näyttävät pitkästä aikaa valoisilta ja toiveikkailta. EU:n ja USA:n elvytystoimien on ennustettu kiihdyttävän vientikauppaamme. Etlan suhdennekäppyröiden mukaan tilanteessa on positiivista virettä kerrakseen. Vaikuttaa todella vahvasti koronakriisi ei sittenkään osoittautunut yhtä suureksi luovan tuhon lähteeksi, kuin keväällä 2020 ennakoitiin.